Orientaatioviikko ja uusi asunto

Viime blogipäivityksessäni taisinkin jo mainita hieman ensimmäisen kouluviikon tapahtumista, mutta tässä vielä tarkempi kuvaus viikosta. Varsinaisia opintoja ei vielä ollut, mutta uutta informaatiota sitäkin enemmän.

Aloitetaanpa asuntoasioilla. Tiistaiaamuna (22.1) oli mennä paahtoleipä väärään kurkkuun, kun aamupalalla huomasin saaneeni viestin tytöltä, jonka asuntoa olin muutama päivä aiemmin käynyt katsomassa. Olin jo edellispäivänä hermoillut, kun ei heistä kuulu mitään ja keskiviikkona piti jo luopua hostellistakin. Olin jopa suunnitellut, että laitan heille pian itse viestiä, kun ei mitään ei kuulunut. Minulla ei tietenkään ollut varasuunnitelmaa saati toista asuntoa, jota olisin mennyt katsomaan. Olin laitellut viestiä muutamalle ihmiselle asuntoihin liittyen, mutta en saanut heiltä koskaan vastausta. Onnekseni tämä viesti oli iloinen yllätys ja voin rehellisesti sanoa, että minulla kävi valtava tuuri. :) En edes harkinnut kahta kertaa vaan ilmoitin välittömästi vastaanottavani heidän tarjoamansa huoneen. Sovin muuttavani perjantaina, joten asettauduin vielä pariksi päiväksi Marian hostellihuoneeseen, jossa oli kaksi sänkyä.

Mutta sitten itse asiaan... Orientaatioviikkomme alkoi siis Dublin City Tour -kierroksella. Kiersimme kaupunkia kaksikerroksisella bussilla ja oppaanamme toimi itse kuljettaja. Hän oli hyvin asiantunteva ja kertoi aika ajoin hyvinkin yksityiskohtaisia tietoja, huumorilla värittäen, kuitenkaan olennaista unohtamatta. Sää oli harmaa ja hieman sateinen,  joka aiheutti täydessä bussissa ikkunoiden huurtumisen. Siellä sitä laitettiin hihat heilumaan kirjaimellisesti, jos oli aikomusta saada edes jonkinlaisia kuvia retkestä tai ylipäätään nähdä jotakin. :P
Päivän ohjelmaan ei kuulunut muuta kuin opastettu retki, joten lähdimme kierroksen jälkeen tyttöporukalla syömään pubiin, jossa saimme yllätykseksemme nauttia myös livemusiikista ruokailun ohessa. Oli hauska nähdä ja kuulla, kuinka irlantilaiset eläytyvät irkkumusiikkiin aivan täysin, ei ole väliä onko perjantai-ilta vai tiistaipäivä. :)

 Jopa aurinko päätti näyttäytyä retken loppupuolella.

ranska, suomi, suomi, tshekki, itävalta, suomi

Keskiviikkona ohjelmassa oli kouluun rekisteröityminen ja tutustuminen. Päivä alkoi DIT Kevin Streetin juhlasalissa, johon oli kokoontunut kaikki uudet vaihto-opiskelijat ympäri maailmaa. Meille kävi esittäytymässä useita henkilöitä kertoen paljon hyödyllistä tietoa koulumme palveluista. Harrastusmahdollisuudet ovat hyvin laajat ja voin taata, että tämän kevään aikana löytyy vielä paljon ihmeteltävää ja koettavaa.

Welcome to DIT

Esittelytilaisuuden jälkeen siirryimme parin korttelin päähän DIT Aungier Streetille, jossa suoritettiin itse kouluun rekisteröityminen. Tarkoituksena oli, että menisimme tietokoneluokkaan ja omatoimisesti rekisteröisimme itsemme opiskelijaksi, henkilökunnan avulla tietenkin. Kävi kuitenkin ilmi, että heillä oli teknisiä ongelmia ja rekisteröityminen vei äärimmäisen kauan aikaa. Onneksemme Institutional Coordinator Caoimhe (älkää kysykö, kuinka nimi lausutaan) tuli paikalle ja ohjasi meidät kaikki alakertaan, jossa rekisteröinti tehtäisiin manuaalisesti. Jälkikäteen ihmettelimme, miksei sitä tehty alusta lähtien samalla tavalla, sillä koko operaatio oli muutamassa sekunnissa ohi ja jono kulki paljon nopeammin. Rekisteröitymisen jälkeen meidät istutettiin vielä penkkiin, jossa otettiin jokaisesta opiskelijasta valokuva. Pari minuuttia odottelua ja uusi opiskelijakorttimme ojennettiin uunituoreena käteemme. Kätevää!
Rekisteröintiongelmien vuoksi emme ehtineet ajoissa kielikokeeseen, mutta meidät päästettiin kuitenkin aloittamaan koe saavuttuamme ja porukkaa asteli paikalle tasaisin väliajoin vielä meidän jälkeemmekin. EAP monivalintatestin avulla meidät jaettiin kolmeen ryhmään kielitaitomme mukaan; Intermediate, Upper Intermediate sekä Advanced. Itse päädyin keskimmäiseen ryhmään. Testi oli vapaaehtoinen, mutta kielikursseja ottaville välttämätön.

Keskiviikkoisin täällä vietetään opiskelijailtoja, joten päätimme lähteä porukalla syömään ja mahdollisesti sen jälkeen tutustumaan paikallisiin rientoihin. Syömään mennessämme seisoin erään ravintolan kulmalla puhuen samalla puhelimessa Sannan kanssa, joka oli tulossa myös paikalle. Puhelun lopetettuani kaksi tyttöä tuli kyselemään minulta, että keitä olemme ja mistä tulemme - puhtaalla suomen kielelle. Siinä rupateltiin niitä näitä ja toinen tytöistä kertoi opiskelevansa farmasiaa ja tekevänsä harjoittelua Tullamoressa, joka sijaitsee n. tunnin päässä Dublinista. Hän oli sillä hetkellä koulukaverinsa kanssa hieman lomailemassa Dublinissa. Koulukavereista puheen ollen... Siinä jutellessamme selvisi myös, että nämä tytöt sattuivat olemaan minun kaverini Tarun luokkatovereita! Pieni maailma. :)

Suomi 5-2 Ranska

Torstaina meillä oli vuorossa kirjastokierros omalla kampuksellamme Cathal Brugha Streetilla, jonka jälkeen tapasimme ensimmäistä kertaa kv-koordinaattorimme Louisen. Hän vaikutti äärimmäisen mukavalta henkilöltä, joten uskoisin yhteistyön luonnistuvan vaivatta tämän kevään aikana.

Tapaamisen aikana saimme kopiot omista Learning Agreementeistamme (opintosuunnitelma) sekä lukujärjestykset valitsemillemme kursseille. Siinä kohtaa alkoikin pieni härdelli, sillä sama kurssi saattoi mennä useampana eri päivänä, eri aikaan, eri paikassa ja opettajakin saattoi vaihtua. Sieltä oli siis vain valittava aikataulullisesti sopiva koodi ja sen mukaan mentävä tunneille. Tällöin kurssi ja opettaja on aina sama. Kävimme läpi kaikkien LA:t yksitellen, mikäli siellä oli jotakin häikkää. No, häikkäähän löytyi, joten aikaa kului melkoinen tovi. Onhan ryhmässämme kuitenkin 18 opiskelijaa. Hämmennystä aiheutti myös tapa valita nuo kurssit; minä en ainakaan ollut törmännyt tuollaiseen menetelmään, joten hetki meni, ennen kuin itsekään tajusi kuinka homma todella toimii. Lopulta lukujärjestykset saatiin kutakuinkin kuntoon, osa jatkoi selvittelemistä vielä myöhemmin. Monet harkitsivat vielä kurssivalintojaan, joten meille annettiin kaksi viikkoa aikaa käydä tutustumassa kyseisiin kursseihin, jonka jälkeen teemme viimeisen päätöksen, otammeko kurssit vai emme.

Perjantaiaamuna minä muutin vihdoin ja viimein uuteen asuntooni. Hostellilta oli melkein 2km matkaa uudelle kämpälleni, joten tavaroiden raahaaminen kävellen oli melkoinen urheilusuoritus. Kämpälle päästyäni minua oli vastassa 4:stä kämppiksestä 2, jotka ovat myöskin pariskunta. Asun siis neljän irlantilaisen kanssa, joista 3 on miehiä ja yksi nainen.
Perjantaipäivä muutoin oli rauhallinen, kävimme tarkastamassa EAP testin tulokset ja ilmoittauduimme kielikursseille. Illan hengasin vain kotona, sillä lauantaiaamuna tarkoituksenamme oli lähteä vaeltamaan. Kerron vaellusreissusta seuraavan kerran enemmän, kuvien kera!

Ensimmäiset päivät Dublinissa

Kappale kauneinta Suomea.

Auringonlasku.

Viime viikon torstaina alkoi virallinen matka, kun suuntasin matkalaukkuineni Porvooseen veljeni luo. Yöunet jäi hieman lyhyiksi, sillä uni ei malttanut tulla ja kavereiden kanssa piti jutella vielä viimeisen kerran ennen lähtöä. Yhden aikaan yöllä taisin saada unen päästä kiinni ja kello soikin jo klo 4 aamulla. Puoli tuntia aikaa valmistautua, sillä olimme sopineet hakevamme Jatan 4.30 aamulla. Matka lentokentälle meni suhteellisen nopeasti, sillä liikennettä ei ollut kovinkaan paljon tuohon aikaan aamusta. Purimme tavarat autosta ja päästimme samantien veljeni lähtemään. Kiitos vain kovasti Janille, kun suostui vapaapäivänään heräämään niin aikaisin ja heittämään meidät kentälle! :)

Pieni merenneito lentokentällä.

Kentällä törmäsimme sattumalta Jonneen, jonka Jatta oli tavannut jo aiemmin ja joka oli yksi suomalaisista vaihtareista Dublinissa.  Lennot olivat aikataulussa ja vaihto Kööpenhaminassakin sujui oikein hyvin.

Good morning Copenhagen!

 Ainoa jännä hetki oli juuri, kun olimme laskeutumassa Dubliniin. Kapteeni ilmoitti, että Dublinissa on huono sää, joten odotettavissa oli turbulenssia laskeutumisen aikana. Kone keikkui kyllä siihen malliin, että meikäläinen puristi edessä olevaa penkkiä rystyset valkoisina, Jatan nauraessa vieressä. :D En kuitenkaan ollut ainoa joka pelkäsi, sillä viereisen penkkirivin tyttö vaikeroi peloissaan pää polvissa, äidin rauhoitellessa häntä. Pääsimme kuitenkin alas turvallisesti ja vastassa odotti hirveä tuuli ja vesisade. Saimme monelta taholta kuulla, ettei sää ole aikoihin ollut samanlainen.

Päästyämme bussilla keskustaan, asettauduimme ensin taloksi hostelliimme ja hieman myöhemmin tapasimme Juulian, joka toimi oppaanamme viikonlopun ajan. Tutustuimme kaupunkiin, tarkastimme tärkeimpien paikkojen sijainnin ja saimme paljon hyödyllistä tietoa lyhyessä ajassa - kiitos Juulia! :)

Launtai-illaksi olin sopinut meneväni katsomaan mahdollista tulevaa asuntoani. Löysimme paikan hyvin ja vastassa meitä oli nuori nainen ja kaksi miestä (yksi asukkaista oli reissussa, joten häntä emme nähneet ollenkaan). Sain nähdä asunnon kokonaisuudessaan ja lopulta istuimme hieman juttelemaan ja kyselemään kysymyksiä puolin ja toisin. Hauska sattuma oli, että talon ainoa tyttö oli itse ollut vaihdossa Haaga-Heliassa, Porvoossa. Hänellä ja Jatalla oli jopa yhteisiä tuttuja. :)
Olin tyytyväinen asuntoon ja asukkaatkin vaikuttivat mukavilta. Aluksi kävin lähinnä keskustelua tämän tytön kanssa, mutta lopulta pojatkin innostuivat hieman juttelemaan. Kiinnostuneita asunnosta oli muitakin, joten he lupasivat ilmoitella, kun ovat keskustelleet keskenään. Jännitin heidän valintaansa, sillä minulla ei ollut ns. varavaihtoehtoja asunnon suhteen ja hostellistakin oli lähdettävä keskiviikkoon mennessä. Olin laitellut viestiä useammallekin taholle, mutta vastauksia tuli heikosti. Ei auttanut kuin odottaa.



Sunnuntaina lähdimme Jatan kanssa kiertelemään kaupunkia ja shoppailemaan. Kävimme muun muassa kävelemässä St. Stephen's Green Parkissa. Jatta oli elementissään luetellessaan eri kasvien nimiä - onhan hän kuitenkin ammatiltaan puutarhuri. :) On jotenkin outoa, kuinka vihreää täällä onkaan tähän aikaan vuodesta!

Molly Malone

The Spire

Illalla päätimme lähteä vielä katsomaan elokuvaa nimeltään Les Miserables Savoy-teatteriin, joka oli kävelymatkan päässä hostellistamme. Elokuva teki vaikutuksen, mutta niin teki myös itse teatteri! Se vaikutti enemmän konserttisalilta/teatterinäyttämöltä kuin elokuvateatterilta.

Savoy-teatteri

Maanantai meni melko rennoissa merkeissä; kävimme hieman kaupungilla ja illaksi olimme sopineet Facebookin kautta tapaavamme muutaman vaihtarin. Tarkoituksena oli hieman tutustua ennen koulun virallista alkua. Lopulta meitä olikin paikalla 4 suomalaista, 2 ranskalaista sekä 1 itävaltalainen. Emme nähtävästi olleet ainoat liikkeellä maanatai-iltana, sillä jouduimme etsimään paikkaa, johon mahtuisimme kaikki samaan pöytään. Usean eri vaihtoehdon jälkeen päädyimme Temple Barille Old Mill -nimiseen ravintolaan, jossa söimme ja juttelimme niitä näitä. Ilta oli oikein onnistunut ja oli mukavaa tutustua uusin ihmisiin. Sovimmekin tapaavamme jo seuraavana päivänä - ensimmäisen kouluviikon alkaessa. :) Luvassa tämän viikon aikana on Dublin City Tour, rekisteröityminen ja tutustuminen kouluun, kielikokeet ym. Tästä se lähtee! :)

Muuttopuuhia, läksiäiset, kavereita & Final Countdown...

Niin vain on tammikuukin jo puolessa välissä ja lähtö sen kun lähenee. Viime viikko meni muuttotavaroita pakkaillessa ja kavereita treffaillessa. Kaikkia kavereita en valitettavasti ehtinyt näkemään enää, mutta kesällä palataan taas! Jos oikein kova ikävä tulee, niin ei muuta kuin lentoja varailemaan! ;)
Muuttokin saatiin tosissaan suoritettua, mutta olipahan urakka! Mistä sitä tavaraa kertyy aina noin paljon?!

Torstai-iltana käytiin tyttöjen kanssa Ravintola Majakassa syömässä ja samalla vietettiin minun läksiäisiä pienimuotoisesti. Ruoka oli hyvää ja sitä todella oli riittävästi. Yllätyksekseni tytöt oli hankkinu miulle "selviytymispakkauksen" läksiäislahjaksi - kiitos siitä, tulee tarpeeseen! Illan kruunasi vielä kaksoisvoitto Kukon pubivisassa. Hieno ilta, hienoja naisia! :)

Viikonloppuna tosissaan muutin pois Savonlinnasta takaisin vanhempieni luokse. Viimeisen viikon ennen lähtöä olen viettänyt ihan vain kotikonnuilla perheen parissa ja kavereiden kanssa kahvitellen. Huomenna torstaina suuntaan Porvooseen veljeni luo ja perjantaina koittaakin hetki, jota on odotettu jo jonkin aikaa! Lento starttaa klo 7, joten aikainen aamu tiedossa. Tunnelmat on hieman sekavat - odotan matkaa innolla ja hieman jo alkaa jännittääkin, mutta toisaalta tuntuu haikealta jättää perhe ja kaverit taas melko pitkäksi aikaa. Uskon kuitenkin, että matkasta tulee huikea ja en tule katumaan päätöstäni missään vaiheessa!

Pari päivää enää, joten seuraavan kerran kirjoittelenkin Dublinista käsin! :)

-Saija-

Mistä kaikki alkoi?

Aloittaessani matkailun opintoni elokuussa 2010, olin jo tuolloin melko varma, että tulisin lähtemään vaihtoon jonakin päivänä. Matkustusintoni oli vain kasvanut ollessani ensin vuoden Au Pairina New Yorkissa, jolloin sain tilaisuuden matkustella ympäri Amerikkaa paikoissa, joista olin vain haaveillut. Saadessani vielä toimia kahdesti matkanjohtajana koulumatkoilla Pietariin, tuntui vaihtoon lähteminen luontevalta vaihtoehdolta minulle.

Alusta alkaen minulla oli periaatteena, että haluan maahan, jossa puhuttaisiin yhtenä äidinkielenä englantia. Se tuntui turvalliselta ja helpottaisi omaa elämää huomattavasti. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun vaihtoa alettiin suunnitella, oli mieleni muuttua melko radikaalisti vaihtokohteen suhteen. Eräs opettajistamme, äärimmäisen hyvänä puhujana, oli saada minut lähtemään Izmiriin, Turkkiin. Harkitsin asiaa vakavasti, mutta jokin sai minut kuitenkin hylkäämään Turkin ja palaamaan takaisin mukavuusalueelleni - englanninkielisiin maihin.

Kävin läpi useaan otteeseen kaikki vaihtoehdot, joita koulumme tarjosi. Halusin vaihtoon n. puoleksi vuodeksi, joten jo tästä syystä vaihtoehdot vähenivät melko äkkiä. Pitkän pohdinnan jälkeen listalleni päätyivät Iso-Britannia, Irlanti ja pienenä poikkeuksena Tanska. Lopullinen järjestys muodostui puhtaasti mielenkiinnon perusteella ja tässä Irlanti vei ensimmäisen sijan.

Seuraavana edessäni oli itse hakemuksen täyttäminen. Joiltain osin se oli pelkkää arvailua, sillä tulevista asuinkustannuksista ym. ei ollut tietenkään mitään tietoa. Kun hakemus oli kokonaisuudessaan täytetty ja lähetetty, alkoi kaikkein rankin vaihe - odotus. Seuraavan kerran aiheeseen palattiin vasta kesäloman jälkeen.

Kesä meni ja syksy saapui. Sain tiedon, että ensimmäinen hakemukseni oli vastaanotettu, jonka jälkeen vasta tehtiin virallinen hakemus itse kouluun (Dublin Institute of Technology). Tämän jälkeen jouduin taas odottamaan monta viikkoa, ennen kuin virallinen vahvistus tuli.Yllätyksekseni minulle selvisi, että kaksi au pair aikaista tuttuani Suomesta ovat myöskin lähdössä samaan aikaan vaihtoon Irlantiin. Riikka suuntaa Traleehen ja Jatta matkustaa kanssani Dubliniin. Aloimmekin Jatan kanssa suunnitella asumisasioita, lentoja ym. yhdessä.

Lopullisen vahvistuksen tultua alkoi todellinen matkaan valmistautuminen ja asioiden hoitaminen. Ensimmäisenä tuli valita kurssit tulevaa kevättä varten ja lähettää Learning agreement Dubliniin. Kurssien kanssa sai kyllä tehdä hieman töitä, sillä DIT:n sivustot olivat melko vaikeaselkoiset. Lähetimme alustavan kyselyn valitsemistani kursseista, jolloin selvisi, että ainoastaan yksi soveltui vaihto-opiskelijoille. En vieläkään ymmärtänyt, mitkä kurssit sopivat Erasmus-opiskelijoille, joten lähetin seuraavaksi itse viestiä  kv-koordinaattorillemme Dubliniin. Häneltä sain linkin aivan eri listoille, mitä olin aiemmin katsonut. Hämmästyin, ettei kyseistä linkkiä oltu lähetetty aiemmin. Pienen taistelun jälkeen sain kurssit valittua ja paperit saatiin jälleen eteenpäin. Seuraavana tuli täytellä koulun apurahahakemuksia ja tehdä pakolliset selvitykset myös KELAlle vaihtoonlähdöstä. Minun oli myös hankittava oma vakuutus matkaa varten, sillä koulumme vakuutus kattaa ainoastaan maksimissaan 3kk kestävät vaihdot.

Koulullamme Irlannissa ei ole opiskelija-asuntoloita, joten asuinpaikka on etsittävä joko yksityiseltä tai hyödyntämällä muiden koulujen asuntolavaihtoehtoja. Asunnot ovat kalliita ja jopa paikalliset suosittelevat hommaamaan asunnon vasta Irlantiin saavuttaessa. Kukaan ei suosittele vuokraamaan mitään, ennen kuin on nähnyt asunnon/huoneen. Siispä asun ainakin ensimmäisen viikon hostellissa Jatan kanssa. Olen ollut yhteydessä muutamaan asuntolaan ja yksityishenkilöönkin, joten toivotaan, että sopiva paikka löytyy mahdollisimman pian saapumisen jälkeen.

Lentomme kohti Dublinia starttaa 18.1.2013. Vuosi on jo vaihtunut, joten aikaa ei ole enää kovinkaan paljon. Vielä olisi hoidettava muutto ja muutama koulujuttu, ennen kuin seikkailu voi alkaa! :)

-Saija-